perjantai 9. toukokuuta 2014

Pieni valloittava pikkumies 5kk

Isompien poikien ollessa pieniä olin monta kertaa aloittamassa blogia. Aina kuitenkin peräännyin, sillä pelkäsin kyllästyväni nopeasti blogin pitämiseen. Nyt olen huomannut miten terapeuttista on kirjoittaa omia ajatuksiaan ja löytöjään omaan blogiin. Aluksi ajattelin pitäväni blogia pelkästään omien löytöjen kirjaamisena ylös. Nyt kuitenkin olen jäänyt niin koukkuun tähän harrastukseen, sekä muiden blogien lukemiseen, että haluan laajentaa repertuaaria myös enemmän pojun kuulumisiin, sekä omien ajatuksieni ilmaisemiseen. Toivon myös samassa elämäntilanteessa olevien löytävän blogini ja saavani sitä kautta vertaistukea - puolin ja toisin. Tiedän myös joidenkin läheisieni lukevan blogia, joten kuulumisia tässä muodossa on myös mukava jakaa. Välimatka kun on melko suuri toisessa kaupungissa asuville läheisilleni.
 
Olkoon tämä siis löytöjen taika myös omaan itseeni ja minulle rakkaisiin asioihin.
 
 
Pieni valloittava pikkumies on syntynyt sektiolla jouluvauvana 2.12.2013. Rv37+2 ja komeilla miehen mitoilla: 3548g ja 50cm. Alku oli ihanaa kun sain tutustua vauvaan rauhassa yksin omassa huoneessa. Sairaalassa oli hiljaista, joten huoneessa ei ollut muita. Pojun bilirubiiniarvot kohosivat, joten jouduimme palaamaan sairaalaan, että poju pääsi sinivalolampun alle vahvistumaan.

 
Tämän jälkeen kun pääsimme kotiin saimme vihdoin aloittaa vauva-arjen ja tutustumisen pikkuiseen kunnolla omassa rauhassa. Hän on ollut erittäin tyytyväinen vauva alusta alkaen. On nukkunut hyvin ja syönyt hyvällä ruokahalulla aina. Poika on ollut 3kk asti täysin terve, ei ole ollut koliikkia ja päivärytmikin löytyi mukavasti. Ensimmäisen yökukkumis kuukauden jälkeen yöunillekin on menty ihmisten aikoihin.
 
3kk jälkeen pojulle tuli paha atooppinen ihottuma.
Saimme lähetteen keskussairaalan ja neuvon käyttää kortisonia pahimpaan ihottumaan. Tällä iho rauhoittuikin ja pahin on nyt selätetty minun alettua maidottomalle dieetille. Olen nyt ollut maidottomalla kuukauden. Vauvan iho on nyt erittäin siisti. Ainoastaan leukapielet ja kaulan alta rinnuksista on edelleen vaihtelevasti iho ärtynyt. Niin kuin edellisessä postauksessa sanoin, voi tämä johtua vauvan runsaasta kuolaamisesta ja puklaamisesta jolloin iho on miltei kokoajan kostea. Käytän pikkuisella kankaisia neppareilla niskasta kiinnitettäviä kaulalappuja, jolloin saan vaihdettua usein kuivaa leuan alle.
 
Ensi viikolla meillä on keskussairaalassa allergiatestit ja sitten olemme toivottavasti paljon viisaampia kun sieltä palaamme...
 
Tästä kaikesta huolimatta poju on ollut aina erittäin tyytyväinen, iloinen ja nukkunut lähes aina hyvin.
 
Päivärytmi:
*Klo.8-9 herätään uuteen päivään
*Klo.9.30-10.30 aikoihin maitoa
*Klo.11-12 aikoihin kasvissose + maitoa
*Klo.12-16 unet vaunuissa pihalla
->Kun on herännyt hedelmäsosetta
*Klo.17 aikoihin maitoa
*Klo.18.30-19 aikoihin lihasosetta + maitoa
-> Pienet unet äidin sylissä
*Klo.21-22 iltatissuttelua
*Yöllä herätään 2-4krt syömään
 
Taidot:
1kk 21pvä : Ensimmäiset kyyneleet. (Vauvoillahan ei tule heti kyyneleitä kun itkevät..)
2kk: Kääntyy vatsalta selälle toistuvasti. Hymyilee ja juttelee.
3kk: Kääntyy selältä vatsalle. Tarttuu leluihin ja vie ne suuhun.
4kk: On löytänyt kunnolla kädet. Kohottaa kättä lelua kohti tarttuakseen siihen, sitten vie lelun suuhun.
5kk: Nauraa ääneen. Ymmärtää kukkuu- piiloleikin.
 
Muuta:
Poju on pulautellut syntymästään lähtien melko paljon ja pulauttelee edelleen vaikka kiinteitä on aloitettu. Söi aluksi vähän tuttia, mutta hylkäsi sen melko nopeasti. Joskus harvoin saattaa päiväunille nukahtaa tutti suussa, mutta ei muuten syö sitä ollenkaan. Öisin on turha tunkea tuttia pienen suuhun - suuttuu vain! Maito tuttipullosta kelpaa jos äiti ei ole paikalla ja isi joutuu maitoa syöttämään.
 
 
 
Olen nauttinut näistä 5 kuukaudesta ja 7 päivästä täysin siemauksin, ihan joka päivästä! Olen onnellinen kun olen vielä kerran saanut kokea tämän kaiken.

 
P.S.Mikä ilo ja riemu onkaan kun bloggerin avatessa huomaan uuden kommentin. Ennen en itse kommentoinut juurikaan muiden blogeihin, enkä osannut arvatakkaan miten ilahduttavaa on saada uusi kommentti. Siksi olen itse ryhdistäytynyt tässä ja toivon myös teidän jättävän kommentteja :)

4 kommenttia:

  1. Söpö poika! Eikös ole mukavaa kirjoitella muitakin kuulumisia kuin löytöjä :). Kummasti siihen jää koukkuun. Saa jotenkin purkaa omia mietteitä vaikka ne ei edes kovin kummoisia olisikaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on! On kyllä vienyt tämä bloggaaminen ihan mennessään :)

      Poista