keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Pelolle terapiaa

Meillä on asunnossamme kaksi wc:tä. Toinen on lisäsiivessä, jossa sijaitsee myös sauna ja pesutilat. Saunan ja pesutilat olemme remontoineet ja nyt olisi ajankohtaista remontoida myös wc ja pesukonetila siinä edessä. Öisin en uskalla käyttää meidän makuuhuoneen lähellä olevaa wc:tä, ettei poju herää, joten hipsin aina tuonne lisäsiiven veskiin. No, tänään päivällä pojun ollessa päiväunilla hiiviskelin taas tuonne samaiseen vessaan ja mikä näky minua odotti:
 

Kuten olen aiemmin maininnut, niin pelkäsin pienenä kuollakseni muurahaisia. Minulla oli oma "mulkku tanssi" - silloin kun en vielä edes r-kirjainta osannut sanoa. Tepastelin jalalta toiselle ettei muurahaiset vain kiipeä jalkojani pitkin. Edelleen teen näin jos jossakin on paljon muurahaisia maassa.
 
Kun olin pieni olimme mummolassa kylässä ja maalla oli tottakai paljon muurahaisia. Pelkäsin niitä niin lujaa, että uskoin niiden menneen kenkääni ja viskasin kengät jalasta. Äidillä vain meinasi monta kertaa mennä hermot kun hänen piti kantaa minua siellä pihalla reppuselässä kun en uskonut, ettei se muurahainen ole enää kengässäni.
 
Joten voitte kuvitella kuinka tämän näyn nähtyäni paiskasin oven kiinni ja tepastelin äkkiä pois. Nyt jos koskaan minulla oli mahdollisuus saada tämä pelko selätettyä, joten uskaltauduin ottamaan wc:stä kuvan. Ensin toki varmistin ettei tällä puolella tai ovessa ole muurahaisia ennen kuin uskaltauduin astumaan wc:n sisälle. Kun tulin wc:stä pois huomasin muurahaisia myös lattialla oven ulkopuolella, siinä missä pyykkejä kuivatetaan. Sanoinkin miehelle kun hän palasi töistä, etten sitten pese enää pyykkiä jos siellä on muurahaisia.
 
Hyi olkoon! Onneksi esikoinen ja mies eivät pelkää ötököitä ja ovat aina niitä ulkoistamassa sisätiloista jos sellaisia eteeni kävelee. Keskimmäinen juoksee kanssani niitä karkuun. Toivotaan, että pojusta tulisi yhtä rohkea kuin isästään!
 
Nyt on myrkytetty ja muurahaissyöttejä laitettu, toivotaan ettei tarvitse uusia tuota vaan päästäisiin helpolla näistä kiusankappaleista eroon.
 
P.S. Jos sinulla on koira, niin kannattaa varmistaa ettei se syö maahan laitettavia muurahaissyöttejä. Tämä äiti kun halusi vain päästä murkuista eroon, eikä tajunnut että koira voisi sellaisen syödä! Nennu söi pentuna sellaisen, mutta onneksi selvisi siitä! Tämän jälkeen on muurahaissyötit laitettu koiran ulottumattomiin.


2 kommenttia:

  1. No hyi! Mä en pelkää murkkuja, mutta ei ne mitään ihaniakaan ole. Ja vielä vessassa! Vanhempieni luona on kesäisin aina tuo sama myrkytysrumba kun ne ilmestyvät jostain..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on keittiössä kaksi nurkkaa, josta keväisin tulee aina isompia muurahaisia. Onneksi osaan jo varautua niiden tuloon ja yleensä pystyn ennakoimaan, joten ne häviävät melko nopeasti. Yök, Yök! Minkähänlainen bunkkeri talon pitäisi olla ettei murkkuja tulisi??? Kai ne jostakin raosta aina itsensä sisälle löytäisi...

      Poista