Kauppojen alelöytöjä

Talvialen loppuessa kaupat alentavat entisestään aletuotteiden hintoja. Joskus löytöjä ja kirppiksiä edullisempia sellaisia voi löytää myös kaupasta. Jos sattuu vain olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Tämä sama sääntö pätee myös kirpparilöytöihin :) Monesti tulee ennakoitua ja ostettua talvivarusteita yms. seuraavalle talvelle. Jouluvalot ja joulukoristeet ovat yksi tämmöinen säästökohde, joita oikeasti kannattaa ostaa suurella alella vasta joulun jälkeen seuraavaksi jouluksi. Toki niitäkään ei ihan rajatonta määrää tarvita... 

 

Itse arvostan kierrätystä, mutta joskus on mukava löytää uusia kirjoja ja vaatteita jopa edullisemmilla hinnoilla kuin kirpputoreilta. Sittenhän tämä tarjoushaukka kyllä nappaa nämä löydöt mukaansa. Näitä on mukava lukea toisista blogeista, joten tulen bloggaamaan ehkä enemmänkin myös kauppojen alelöydöistä.

Blogin alkuaikoina postasin Reimatec:n haalareista, jotka olivat tällaisia alelöytöjä, postaus löytyy täältä . Olin löytänyt haalareita edullisesti ja tänä talvena tämä toinen setti osoittautui nappiostokseksi. Tuota pipon kokoa mietin, mutta niin vain osui ja upposi koon arviointi kohdalleen!

Reimatec toppahaalari 74cm, 42e

Reima pipo 46cm, 7e

 

Tänään kävimme Citymarketissa ja siellä oli Lassien talvitakki ja -housut kokoa 92cm. Hinta 20e, ovh 59,95e. Mietin olisikohan tuo asu liian suuri vielä ensi talvena? Ulkovaatteet kun ovat mitoitukseltaan reiluja. Kaapissa on odottamassa kyllä 80cm reimatec:n takki, joten voi olla että se on joko sopiva tai liian pieni ensi talvena. Se on Reiman tehtaanmyymälästä alennuksesta ostettu, joten täyttä hintaa en ole siitä maksanut. Vaikka näitä edullisia löytöjä kaupoista tekeekin niin hutiostoksina eivät enää olekaan niin edullisia. Jos koko onkin seuraavana kautena väärä tai eteen tulee jotakin paljon ihanampaa... Joten nyt olen kahden vaiheilla tuon Lassien asun kanssa. Kuvaa en siitä netin ihmeellisestä maailmasta löytänyt.

 

Tässä nämä edulliset löydöt:

K-Citymarket kirjat 1e/kpl, yhteensä 5e.

Tuo Piraatti-Paten pottakirja on aivan ihana. Kun nappia painaa kuuluu hurrausääniä :)



Halpa-hallissa oli aletuotteilla lisäale -50%.

Tutta paita 80cm, 3,50e

Tutta bodyt 86cm, 3,50e/kpl

 

Mitä alelöytöjä sinä olet tehnyt kaupasta? Ostatko seuraavalle kaudelle vaatteita?



Mietteitä bloggaamisesta

Kirjoittaessani otsikkoa mieleeni hiipi ala-asteen äidinkielen tunnit. Se kuinka opettaja aina muistutti että ensin kirjoitetaan teksti ja sen jälkeen laitetaan otsikko. Kävipä allekirjoittaneella niin, että kerran otsikko jäi kokonaan puuttumaan. Numero aineesta oli sitten sen mukainen, joten kyllä on iskostunut tuo "ensin teksti-sitten otsikko" syvälle syövereihin.

 

Sain pari viikkoa takaperin SLAM palautuksen. Jos joku ei tiedä mitä slamit ovat, niin lyhkäisyydessään askarrellaan kannet, tehdään vihkoon kysymykset ja tätä vihkoa postitellaan SWAPPAILIJOIDEN kesken. Kun vihko on täynnä, eli vastaustilaa ei enää ole postittaa viimeinen vastaaja vihon takaisin omistajalleen tai slamin saajalle (joka voi olla eri kuin tekijä). Tätä swappailua en enää harrasta, mutta aikoinaan sitä on tullut harrasteltua paljonkin. Vihkoja on palautunut monta ja olen ne kaikki säästänyt. Tämän palautuneen slamin olen tehnyt vuonna 2008 ja se tuli 7-vuoden päästä takaisin. Uskomatonta, mutta totta. Jollakin slam oli ehtinyt olla  5-vuotta ja mietin missä ihmeen laatikon syövereissä tuokin vihko on piileskellyt.

Pisti silmään vastauksia lukiessa kun joku oli korjannut kirjoitusvirheitäni. Onko se nyt niin kamalaa, jos yhdyssana ei nyt aina olekaan yhdyssana tai olet vahingossa kirjoittanut b:n p:ksi? Olen tätäkin miettinyt, sillä joskus blogeja selatessa huomaa sellaiset bloggaukset joita ei ole "oikoluettu" uudestaan ennen julkaisua. Kuinka monta kertaa oma teksti pitää lukea? Kuinka monta kertaa googletat sanan saadaksesi selville miten se oikeasti kirjoitetaan?

 

Itse luen tekstin kuvien laiton jälkeen, ja sitten vielä esikatselen sen ja luen tekstin uudestaan - tällöin huomaa esim. liian suuret välit kuvien ja tekstin välissä ja lauseet, jotka voisi ehkä ilmaista toisella tavalla. Eli vähintään kaksi kertaa käyn tekstin läpi ennen julkaisua.

Nyt olen oppinut myös enemmän kuvankäsittelystä. Olisi kiva kuulla muilta bloggaajilta minkälaisella kameralla kuvaatte ja millä kuvankäsittelyohjelmalla käsittelette kuvat? Aikaisemmin latasin vain kuvat puhelimesta koneelle ja liitin bloggeriin. Nyt olen lähestulkoon aina muokannut kuvia, ottanut ylimääräisiä reunuksia pois yms.

 

Onko blogi tylsä jos kasvoja on peitetty esim. säkenöinnillä? Onko blogi tylsä, jos kasvoja ei näy ikinä? Olen ollut nyt kahden vaiheilla julkaisenko pojun kasvokuvia täällä vai en. Poju on sen verran pieni, että piirteet muuttuvat vielä paljonkin eikä vauvakuvista varmastikaan tunnista häntä isompana. Olen osaan kuvista laittanut säkenöinnin ja mietin pitäisikö ennemmin olla julkaisematta kyseistä kuvaa? Isoilta pojilta kysyn aina heidän mielipidettään saanko julkaista kuvan heistä vai en.

 

Itse luen blogeja joissa julkaistaan kasvokuvia ja sellaisia joissa kasvoja ei näy. Kumpikaan vaihtoehto ei ole huono, mutta joskus sitä miettii miltä nuo nyt oikeasti näyttävät ja kaikkiin blogeihin ei pääse ehkä ihan samalla tavalla syventymään kuin kasvokuvallisiin blogeihin. Kuvattomia blogeja en lue. Koen ne jotenkin liian raskaaksi, kuvat tuovat kepeyttä ja helppolukuisuutta.

 

Voiko ystäviä saada blogin ihmeellisestä maailmasta? Kyllä voi. Itse tunnen erittäin läheiseksi muutamat samassa elämäntilanteessa olevat bloggaajat. Vaikka emme suorasanaisesti ole ystäviä, niin kommenttien vaihto ja toisen blogitekstiin samaistuminen vain luovat itsestään tuota yhteenkuuluvuuden tunnetta.

Olen monta kertaa miettinyt mihin aiheisiin vedän rajat, kerronko vain löydöistäni vai kerronko elämästäni enemmänkin. Aluksi oli tarkoitus kirjoittaa kirppis aarteistani, löydöistäni. Koin kirjoittamisen kuitenkin ihanan terapeuttiseksi äitiyslomalla ollessani. Luin paljon vauva-aiheisia blogeja joissa allergiat olivat joka päiväisessä arjessa mukana, aivan kuten meillä. Sain uskomattoman määrän vertaistukea, joten ajattelin että kerron aiheesta ja minulle tärkeistä asioista täällä. Olisi enemmän kuin ihanaa jos olen pystynyt jollakin tavalla olemaan blogini kautta vertaistukena tai muuten vain ilahduttamaan satunnaisia lukijoita - ehkäpä myös ihan pysyviäkin. Melkoiseksi sekametelisopaksi on blogini muodostunut, mutta onhan siinä kuitenkin selkärankana kirppislöydöt ja poju :) Hymiöthän oli blogimaailmassa kielletty(?) ja onhan ne nyt jo niin kulunut ja mennyt juttu, mutta itse käytän niitä arjessa aika paljonkin ja on ollut aikamoinen opettelu ettei niitä tänne joka väliin tai edes joka kirjoitukseen laiteta.

 

Menipä ojasta allikkoon ja syvälliseksi nyt tämä teksti. Ehkä äidinkielen opettajan opeissa ei ollutkaan huonoa, sillä nyt en kirjoittanutkaan aiheesta "Kaupan löytölaarit", joista alun perin ajattelin kirjoittavani.

 

Toivon vastauksia ja vinkkejä kysymyksiini, sillä kukapa olisi sen parempi kertomaan bloggailusta kuin toinen bloggaaja?

 

-Kiitos.

Äippäkirppis ja tuplalöytöjä

Niin se vain on kevätkausi korkattu kirppareiden suhteen, sillä keväällä alkaa ihanasti nämä kirppistempaukset. Tai onko edes kevät? Ei vielä, mutta siltä tuntuu kun on niin lämmin, aurinko paistaa ja lumet sulavat. Pelloilla ei ole enää nimeksikään lunta. Seuraavaksi olisi vuorossa MLL:n kirppis, jonne olisi tarkoitus taas itsekin rientää myyntitouhuihin. Edelleen hehkutan näiden kirpputorien perään joissa myyjä on itse paikalla - mikäs sen mukavampaa kaupantekoa kuin nähdä tuttuja ja jutella myös tuntemattomien kanssa kirppistelyn lomassa.

 

Käväisin äippäkirpparilla löytöjä tekemässä. Leluja ei ollut juurikaan, useimmat olivat vauvaleluja, joita ei meillä enää tarvita. Jotakin mukavaa kuitenkin löysin - vaatteista puhumattakaan:

Puinen tattitorni ,1e

 Tämä oli pojun mielestä oikein mukava lelu. Taitavasti osaa pujottaa renkaat takaisin tikkuun. 

Little people hahmot ja vene kylpyleluksi, yhteensä 1e

 

Magneetti muotopalikat, kestävät myös vesileikeissä olemisen, 2e

 

Muumi palapelit, 2e/kpl

 

Kamera äänillä ja valolla, 1e

Cars värikkäät autot kylpykirja, 0,50e

 

Hello Kitty, Nalle Puh ja Muumi äänikirjat 1e/kpl

 

Potkuauto, 2,50e 

Näitä "vanhanmallisia" potkuautoja en ole nähnyt kaupoissa. Nykyiset potkuautot ovat tosi leveitä tuosta istuinosasta. Nyt myynnissä oli hieno Toy Story potkuauto, mutta se oli juuri semmoinen järeä ja leveä. Vaikka siinä oli kivat äänet ja liikkuvat efektit, niin tämä vei kuitenkin voiton. Mikäs sen mukavampaa kuin piilotella pieniä aarteita tuonne auton sisälle, luukun alle. (Se aikaisemmin löytämäni potkuauton ratti meni rikki, kun isot pojat sillä leikkivät, joten uusi tällainen olikin tänne tupaan tervetullut.)

Me&i tipuhaaremit 86/92, 3e

Me&i sieni paita 86/92, 5e

 

Huomasin kotona, että meillä on jo tällainen sienipaita, joten tämä lähtee kirpputorille ja saan varmasti tästä omani pois. Se näissä me&i:n vaatteissa onkin mukavaa, ostat sitten uutena tai käytettynä niin oman käytön jälkeen jälleenmyyntiarvo on vielä oikeinkin kiva. Eli lopulta vaatteet maksavat uutena ostettuinakin saman verran kuin edullisemmat vaatteet marketeissa. Ja joo, meillä on myös markettivaatteita joten en pidä niitä yhtään sen huonompana kuin muitakaan vaatteita. Niiden jälleenmyyntiarvo on useimmiten melko mitätön - oman myyntikokemuksen pohjalta sanottuna. Kirpputorilla saa melkein ilmaiseksi antaa vaatteita että saavat uuden käyttäjän. Onneksi on nettikirpparit mm.facebook, siellä saa melkein parempaan hintaan menemään kuin paikallisella kirpputorilla, myös ne perusvaatteet. Kirpparilla menee kyllä tavara ja lelut, mutta jostain syystä vaatteet ei niinkään. Juuri vein laatikollisen pojun vaatteita hinnoiteltuna 0,50e-1e hintaan. Toivottavasti menevät kaupaksi. Jos ei niin neuvolan "ota tästä"-kaappi on niille seuraava koti.

 

 Tutta body 92, vastaa enemmän kokoa 80-86, 3,50e

 Me&i dino paita 86/92, 3e

Me&i Harry paita 98/104, 3e

 Me&i sirkus t-paita 98/104, 3e

Lindex muumi paita 104, 1e

Benetton paita 86, 1e

H&M paita 86, 1e

Lindex Cars paita 86, 1e 

Name it shortsit  80, 1e

Småfolk paita 86/92, 5e

Me&i traktori t-paita 74/80, 4e
Me&i pöllö paita 86/92, 6e

Lindex mustekala yöhaalari 80, 0,50e

Lovely bears shortsit 80, 0,50e

 



Me&i omppuhaaremit 86/92, 5e

Me&i sieni body 74/80, 3e

 

Omppuhaaremit olikin meillä tässä koossa jo odottelemassa, joten nämä yksilöt matkaavat kirpputorille.

 

Tässäpä nämä tällä kertaa. Oikein mukavaa ja ihanaa loppuviikkoa kaikille! Itsekin nautin vielä näistä muutamista lomapäivistä.



Pojun kuulumisia

Aika rientää ihan hurjaa vauhtia kun palasin takaisin työelämään. Monesti arki-illat painottuvat perheen kanssa yhteiseloon, joten pahoittelen etten ole ehtinyt tänne blogi maailmaan kuulumisia kertoa. Tallessa kuitenkin ollaan, eikä blogini ole kokonaan hiljentymässä.

 

Pojullahan alkoi syyskuussa korvatulehduskierre ja söi 4-kuukauden aikana viisi antibioottikuuria. Korvat eivät missään välissä olleet terveet, joten poika on ollut kokoajan enemmän ja vähemmän kipeä. Tämän kurjuuden keskellä on kiusoitellut myös tavalliset flunssat, rotavirus ja perinteiset räkätaudit. Näistä suurin osa on tarttunut mitä todennäköisemmin hoitokavereilta omasta hoitopaikasta ja nyt kun oma hoitaja on kolmatta kuukautta sairaslomalla, niin taudit tulee varahoidosta, jossa lasten päivittäinen vaihtuvuus on suuri. Pieni on ollut nyt paljon kotona, eli hoitoa ei ole tarvinnut joka viikko. Kyllä huomaa kun poju on välillä ollut muutaman päivän hoidossa, niin heti nenu vuotaa...

Palatakseni takaisin pojun korvatulehduskierteeseen, niin saimme putkitusajan tammikuulle. Silloin poju sairastui kuumeeseen päivää ennen operaatiota, joten sitä jouduttiin siirtämään. Onneksi uusi aika tuli nopeasti ja poju sai viikkoa ennen suunniteltua operaatiota antibioottikuurin jälleen kerran korvatulehdukseen, niin oli leikkauspäivänä terveenä. Operaatio sujui erittäin hyvin, enkä usko että poju muistaakaan tuosta mitään, koska ennen leikkaussaliin menoa sai esilääkkeen joka rentoutti pikkuisen täysin. Pääsimme muutaman tunnin päästä operaatiosta kotiin.

Korvien putkituksen jälkeen pojusta on kuoriutunut erittäin iloinen, tyytyväinen ja nauravainen oma itsensä. EN muistanutkaan kuinka helppo ja onnellinen poju ennen kierrettä oli. Ero on siis huomattava! Ihanaa saada oma lapsi terveeksi ja omaksi itsekseen jälleen!

Leikkauksen jälkeen poju jätti oma-aloitteisesti myös tutin pois. Ensin se jäi päiväunilta, kun ei laitettu sitä automaattisesti unimaidon jälkeen suuhun vaan ajateltiin, että jos itkeskelee tai on levoton niin annetaan. Ei ollut mitään eroa, oli tutti suussa tai ei. Päivisin olin antanut tutin kun oli korvien takia itkuinen, mutta operaation jälkeen ei ole tuttia päivisin kaivannut. Mikäs sen helpompaa kuin kokeilla, josko poju pärjäisi myös yöt ilman tuttia. Iltaisin ja öisin nukahtaa itsekseen unimaidon jälkeen, aivan yhtä helposti kuin silloin kun äiti laittoi automaattisesti tutin suuhun. Taisi se äiti olla enemmän riippuvainen tutista kuin poju itse. Eli tutit ovat tuolla kaapissa odottamassa että heittäisin ne sieltä pois...

 

Viime viikolla kävimme allergiapolilla rutiinikäynnillä. Pojun uusimmat komiat mitat oli 1v 2kk ikäisenä: 9950g, 75,7cm ja päänympärys 47,7cm. Minun pieni kirppuni! Lääkäri oli sitä mieltä, että nyt ruvetaan reippaalla tahdilla maistelemaan kaikkea. Pojun uusia ruokakokeiluja kun olemme tehneet hissun kissun. Myös hapanmaitotuotteita saamme antaa - ihoa ja allergiareaktioita kuunnellen. Poju onkin saanut nyt kaurapuuroa, naudanlihaa ja vähän maistaa jogurttia/juustoa. Ainakaan vielä näistä ei ole tullut oireita, JEE! Poju on myös kunnon sihtikurkku. Jos ruuassa on pieni lihanpala niin heti lentää oksennus. Nyt saimmekin noottia siitä, että pieni ei syö isoja paloja - saati 8kk ikäisille tarkoitettuja purkkiruokia. Syöhän tuo riisimuroja, leivänpaloja yms. mutta se, että ruuan seassa on pala, niin sitten tulee yökkö refleksi. Nyt vain treenaillaan tätäkin taitoa!

(Tämä kuva on otettu, silloin kun poju söi vielä tuttia. Tässä istuskelee omassa lemppari tuolissaan.)

 

Ihottumaa on ollut lähinnä niskassa ja alaselässä vaipan alla. Sainkin vinkin työkaveriltani, että kokeilisimme muumivaippoja. Ajattelin, että yrittänyttä ei laiteta ja ostin paketin muumivaippoja. Nyt ne ovatkin ihanan pehmeitä ja pienempiä kuin aikaisemmat muumivaipat. TADAA, alaselän ihottuma on poissa! Näin pienestä se on ilmeisesti kiinni. Ihanaa kun pikkuinen ei enää yritä raapia selkäänsä vaan sekin on tuonut helpotusta pikkumiehen olotilaan. Kaiken tämän lisäksi poju on nukkunut nyt paljon parempia öitä kuin aikaisemmin - ihanaa!

 

Kyllä on niin maata mullistavia ja positiivisia asioita tapahtunut pojun elämässä kun olemme saaneet korvat kuntoon, ihon siistiksi ja pikkuisen tyytyväiseksi. Kyllä on tämäkin äiti onnellinen ja niin on varmasti poikakin!

Muutamia löytöjä matkan varrelta

 Minulla on edelleen myyntipöytä vuokrattuna kirpputorilla ja nyt laitoin kaikki loput romppeet -50%, joten siellä on tullut käytyä siivoamassa omaa pöytää. Löytöjäkin on siis tarttunut mukaani. Nyt minulla odottaa yläkerran rappusilla jo iso läjä uutta kirpparille menevää tavaraa. Pitäisikin jaksaa hinnoitella ne ja toivoa, että tiistaina olisi pöytä sen verran tyhjentynyt, että saisin laittaa nämä uudet tavarat tilalle. Ajattelin viedä ylimääräiset pojun pienet vaatteet neuvolan "ota tästä" -kaappiin. Menevät oikeasti tarvitseville.

 Facebookin kirpputorilta on tullut tehtyä löytöjä. Tässä niistä yksi:

Fisher-Price iso autotalo äänillä ja kaksi autoa, 20e.

 

"Kiva katsella" -kirja ja ikea auto, yht.1e

Norsulelu ja muotopalikat, 0,50e

 

Playmobil setti, 3,50e

 

Kappahl kauluspaita 86cm, 1,50e

Next collegehousut 92cm, 1e

 

Småfolk paita 98/104, 4e 

 Tutta formula body 74cm, 0,30e

 Me&i orava body 74/80, 8e

Name it paita 134/140cm, 1e

Tämä paita on ihanan pehmeä ja mielestäni kiva, mutta ei kuulemma kelpaa isoille pojille. Meinaan kyllä laittaa tämän pesun jälkeen toisen vaatekaappiin, niin katsotaan eksyykö päälle. Enpä ole pitkiin aikoihin löytänytkään mitään isoille pojille.

 

Ihanaa ja mukavaa viikonloppua!



Laskettelukoulussa

Isot pojat eivät ole koskaan oikein innostuneet mistään harrastuksesta. Olemme käyneet jalkapallossa, yleisurheilussa yms. mutta innostusta harrastuksen jatkamiselle ei ole löytynyt. En ole halunnut painostaa poikia ja olenkin ajatellut, että se harrastus löytyy sitten aikanaan jos on löytyäkseen. Kannustan ja rohkaisen kyllä kokeilemaan sellaista mistä ovat itse innostuneet.

 

Viimeisen vuoden pojat ovat käyneet usein uimassa anopin kanssa, tästä tuli heille se oma juttu. Nyt kun esikoinen sai putket korviin joulukuussa, on harrastus jäänyt sivummalle. Palokuntanuorissa aloittivat myös syksyllä ja esikoinen jo innoissaan odottaa kevätkauden alkamista. Keskimmäinen ei saanut tuosta kipinää.

Nyt kun lunta on tullut reippaanlaisesti ja monet poikien kaverit ovat päivisin laskettelemassa paikallisessa laskettelukeskuksessa ajattelin, että nyt jos koskaan laitetaan pojat laskettelukouluun. Itse en ole koskaan lasketellut, joten minusta ei opettajaksi olisi. Mieskin on ollut suksien päällä viimeksi 15-vuotta sitten. Mikä sen parempi opettaja kuin ulkopuolinen, jota tulee kuunneltua ihan eri tavalla kuin äitiä tai isiä. Viime viikon lauantaina oli ensimmäinen osa ja voi että kuinka nuo nauttivat! Oli aivan ilo katsoa, kuinka innoissaan lapset olivat. Löytyi tuosta keskimmäisestä lapsesta nyt se piilevä taitokin jonka olemassaolosta olen tiennyt, mutten osannut kuvitella, että hän on kuin syntynyt laskettelemaan. Esikoisella on paljon "vahvuuksia" ja olenkin jo monesti miettinyt, mikä on nuorimmaisen juttu. Nyt se löytyi!

Eilen oli jatkokurssi ja pojat saivat mennä naruhissin sijasta ankkurihissiin ja ylös laskemaan isosta mäestä. Tällä kertaa oli vain neljä oppilasta, joten opettajatkin ehtivät paneutumaan erilailla opetukseen. Ja niinhän nuo nauttivat taas, täysin siemauksin.

 

Mies olikin nopea ja nyt on pojille etsitty edulliset lasketteluvermeet. Ainoastaan kypärät ovat vasta tulonpäällä. Syy miksi hankimme heti pojille omat vermeet, on se, että suksien, monojen ja kypärän vuokraus maksaa 17e, joten muutaman kerran vuokraamisen hinnalla saa jo käytetyt.

 

Esitelläänpä nuo poikien vermeet sitten seuraavassa postauksessa, kun olemme tänään käyneet ensin testaamassa niitä. Taitaa tämäkin äiti vuokrata sukset itselleen ja uskaltautua poikien kanssa naruhissiin. Raittiiseen ulkoilmaan siis!